keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Joulukorttiteline

Ei mennyt kirja kaupaksi kirpputorilla eikä sitä huolinut kukaan ilmaiseksikaan. Se pääsi joulukorttitelineeksi.


Sivut on taiteltu puoliksi ja tähän telineeseen sain kortit pystyyn tänä vuonna.

tiistai 26. joulukuuta 2017

Soodataikinasta koristeita

Pitihän minun kun muidenkin. Askarrella nimittäin soodataikinasta. Ohjeen löysin netistä ja tarvikkeet keittiön kaapista. 


Näitä on lukemani mukaan tehty lastenkin kanssa ja minä ihmettelen miten. Mikä omassa yrityksessäni meni vikaan? Olin päätynyt kovettamaan nämä uunin sijaan yönyli ihan vaan pöydällä. Hyvä niin, sillä taikinaiset kuviot eivät olleet mitenkään sellaista koostumusta että ne olisi voinut nostaa leivonta-alustalta. Myös kuvioiden väliin jäänyt hukkataikina piti jättää paikoilleen. Kun kuviot oli kuivuneet ja kovettuneet, sain lopulta herkästi hajoavia sydämiä. Ei tullut tästä minun suosikki askartelu. 

Taiteltuja rasioita

Minulle näytettiin ohimennen, miten taitella rasioita paperista. Sain mallikappaleen kotiin ja siitä se ajatus sitten lähti. 


Aikani kuluksi innostuin taittelemaan useammankin rasian. Nämä ovat sellaisia pieniä, mutta kai tällä kaavalla saisi isommankin tehtyä. Rasioista osa pääsi toimittamaan joulupaketin virkaa pienille lahjoille.



keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Magneetteja

Olin ajatellut tehdä pullonkorkeista magneetteja ja sitä varten ostanut omasta mielestäni kauniita kuvia. Sitten löysinkin kirpputorilta näitä metallisia pikkuvuokia ja skippasin pullonkorkki idean. Senkin vielä joskus kyllä toteutan. 





Muistipeli

Tällänen pilttipurkin kansista tehty muistipeli vilahti joskus netissä ja siitä se ajatus sitten lähti. 


Menihän siinä sitten tovi tai pari vuotta ennen kuin tuli valmista. Kaikesta kivasta kun innostuu, mutta millään ei ehdi eikä aina huvitakaan heti toteuttaa.



Tää onkin aika kierrätys askartelu kun pilttipurkkien kannet hyödynnettiin peliin ja säilytyspurkiksi päätyi koristeltu maidonkorvike purkki.


keskiviikko 23. elokuuta 2017

Kiira myräkkä

Kiira myräkkä aiheutti pienimuotoista tuhoa minunkin pihalla. Alapihalla kaatusi iso kuusi. Se makasi pitkin pituuttaan nurmikolla. Sen alle jäi jalopähkinän alku. Sillä onkin ollut kova onni. Yhtenä alkusyksynä sitä söi rusakko ja nyt siitä irtosi puolet eli toinen oksa.


Talon nurkalla iso koivu kallistui ja pari pienempää kuusenalkua. Tuon koivun kävi metsuri heti sunnuntaina korjaamassa. Sen kaatamiseen tarvittiin kuorma-autoa, joka ylettyi giljotiinillaan napsimaan latvusta lyhyemmäksi. Puuta ei voinut kaataa sellaisenaan, koska sen takana on sähköjohtoja.


Nyt tontin nurkalla on aukko kun koivu on kaadettu pois. Vielä isompi aukko tulee kun metsuri käy kaatamassa muut vaurioituneet puut siitä. Niillä lopuilla ei ole kiire kun eivät ole vaarassa kaatua.


Tuleehan näistä taas polttopuita eli eivät menneet hukkaan. Onneksi mitään isompaa vahinkoa ei Kiira aiheuttanut.


Satoa omalta pihalta

En ole aikaisemmin ollut mikään hyötyviljelystä innostunut. Keväällä kuitenkin olin lavaviljely luennolla ja innostuin kaksi lavaa pihalleni laittamaan.


Retiisisato oli loistava. Työkaveriltani hankitut lehtisellerit kasvavat hyvin. Niitä on jo käytetty smoothieen, salaattiin ja pakastettu pikkupusseissa talven keittoja varten. Sokeriherneen liskotkin on pakkasessa wokkikokkauksia varten pakastettuna.


Salaatin ja porkkanan kanssa ei mennytkään sitten niin upeasti. Salaattia kasvoi vain kaksi. Ja porkkanoitakin yhden käden sormilla laskettava määrä.


Tälläinen pienimuotoinen lavaviljely sopii minulle. Se on aika huoletonta. Ei ole paljon kitkettävää ja kyykisteltävää.